Vauvauinti

Hyvinkään Uimaseura aloittaa vauvauintien pitämisen syksyllä 2017, samalla kiitämme Hyvinkään Opistoa hyvästä työstä vauvojen kanssa ennen meitä.

 

Vauvauinnit järjestetään muiden uimakoulujen yhteydessä Hyvinkään Uimalassa, tervetuloa mukaan! Vauvauintipäivät löytyvät uimakoulujen sivujen kalenterista, alkaen syyskaudesta 2017.

 

Uimakoulujen ilmoittautuminen SYKSYLLE 2017 ryhmiin on avattu tänään 8.7.
 

Ilmoittaudu tästä

 

Vauvauintiryhmät syksyllä 2017

  • Lauantai klo 8.30 – 9.00           vauvauinti (ikä 3 - 12 kk)
  • Lauantai klo 9.00 – 9.30           vauvauinti (ikä 3 - 12 kk)
  • Lauantai klo 9.30 – 10.00         vauva- / sisaruinti (vauva + alle 7 v.)
  • Lauantai klo 10.00 – 10.30       taaperouinti (ikä 1-3 v.)

Järjestäjä varaa oikeuden mahdollisiin ryhmämuutoksiin.

 

Vauvauintikausi

  • Syyskausi (12 uintikertaa): 26.8. – 2.12.2017
  • Uinteja ei ole: 14.10., 21.10. ja 25.11.
  • Kevätkausi (12 uintikertaa)

 

Vauvauinti -info

  • Perjantaina 18.8.2017 klo 18.00, Martin koulun ruokala, Martintorinkuja 2
  • Vauvauinti-infoon tulee osallistua ainakin toinen vanhempi.

 

Vauvauinnin hinta

  • 195 € / kausi (12 uintikertaa), hinta sis. sisäänpääsyn, opetuksen, allasvuoron ja valmistavan info-tilaisuuden
  • Vanhemmat vastaavat täysin itse lapsestaan / lapsistaan vauvauinnin aikana, järjestäjä ei vakuuta uimareita.

 

Vauvauinnin yhteystiedot

  • Mikäli sinulla tulee kysyttävää vauvauinteihin liittyen, olethan yhteydessä meihin tätä kautta:
    • vauvauinti.hyvinkaa@gmail.com

 

Mitä vauvauinti on?

  • Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen leikkihetki lämmitetyssä vedessä.
  • Vauvauinnin aloittamisikä on minimissään 3 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Yläikärajaa vauvauinnin aloittamiselle ei ole. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä +32 asteisessa vedessä.
  • Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti uimaan, vaan vanhempien valvonnassa ja avustamana leikkimään vedessä ja sukeltamaan. Vauvauinnissa hyödynnetään sukellusrefleksiä, joka on suojareaktio lapsen pään joutuessa veden alle. Sukellusrefleksi estää veden pääsyn lapsen hengitysteihin. Tätä hyödyntäen saadaan lapsi oppimaan aktiivinen hengityksen pidättäminen veteen joutuessaan jo ennen refleksin normaalia häviämistä. Sukellusten määrä ja kesto rajoitetaan vauvan iän mukaan ja valvotaan ohjaajan toimesta. Tällä tavalla vältetään liika veden juominen ja lapsen ylirasittuminen.
  • Edellytyksenä vauvauinnin turvalliselle toteutumiselle on vanhempien jatkuva ohjaus ja koulutetun vauvauinninohjaajan läsnäolo. Viime kädessä vastuu on vanhemmilla itsellään, ja heidän merkityksensä lapsen tosiasiallisina ohjaajina kasvaa lapsen varttuessa.
  • Vauva- ja sisaruinnissa mukaan voidaan ottaa vauvan lisäksi yksi alle 7 vuotias sisar. Sisaruinnin edellytyksenä on molempien vanhempien läsnäolo.

 

Vauvauinnin tavoitteet

  • On perheen yhteinen iloinen leikkihetki.
  • Luo sosiaalista kanssakäymistä perheiden välillä.
  • Terveellinen, säännöllinen liikuntaan johtava harrastus.
  • Saa lapsen nauttimaan vedessä olosta ja tekee hänestä veden ystävän.
  • Edesauttaa (myöhempää) uimataidon oppimista.
  • Tukee vammaisten lasten kuntoutusta ja heidän vanhempiaan.
  • Lisää vesiturvallisuutta.
  • Toiminta tapahtuu lapsen ehdoilla, jossa ohjaajan rooli vanhempien opastajana pienenee sitä mukaa kun vanhempien tiedot ja taidot lisääntyvät.

 

Taaperouinti

  • Taaperouinti on jatkoa vauvauinnille ja sen tavoitteena on säilyttää vauvauinnissa omaksuttu rohkeus vedessä.
  • Taaperouinnissa keskitytään paljon leikinomaiseen tekemiseen ja hauskaan yhdessäoloon perheen kesken.

 

Valmistautuminen kotona

  • Käy tutustumassa vauvauintiin.
  • Tutustu kirjallisuuteen.
  • Keskustele vauvauinnista neuvolassa ja lääkärintarkastuksen yhteydessä.
  • Jos itse pelkäät vettä, koeta voittaa veden pelko, sillä se heijastuu lapseen.
  • Totuta vauva jo kotona vauvauinnin ajankohtaan.
  • Jos lapsesi on arka/ herkkä, käykää tutustumassa halli- ja allastiloihin jo ennen vauvauinnin aloittamista.

 

Kotikylpemisen ohjeita

  • Osallistukaa molemmat vanhemmat lapsen kylvettämiseen.
  • Kylvetä lasta samaan kellonaikaan kuin uintiaikanne on.
  • Väsynyttä tai nälkäistä lasta ei kylvetetä.
  • Laske veden lämpötilaa asteittain 37:stä 32:een asteeseen.
  • Kylvetä leikinomaisesti ja juttele vaihtelevalla äänensävyllä.
  • Vaihda vauvan asentoa usein, pidä koko vartalo vedessä kaikissa asennoissa (myös korvat vedessä).

 

Valmistautuminen uintiin

  • Varaa riittävästi aikaa. Altaaseen tullaan kuitenkin vasta oman ryhmän alkaessa.
  • Vauvauinneissa ei ole nimenhuutoa ja vanhemmat täyttävät läsnäololistan ennen pukutilaan menoa. Ryhmäpukutilat sekä tyttöjen että poikien puolella on tarkoitettu vauvauintiperheille lauantain uimakouluissa.
  • Huolehdi, että lapsesi perustarpeet (uni, ruoka) on tyydytetty. Älä syötä juuri ennen uintia. Ruokailusta tulisi olla aikaa n. 1,5 tuntia, jotta sekä pulauttelu että ulostamisriski vähenisivät.
  • Ota korut ja kellot pois. Ne keräävät likaa.
  • Peseydy huolellisesti ilman uimapukua päästä varpaisiin. Huom! myös huolellinen alapesu!
  • Sido pitkät hiukset pesun jälkeen kiinni tai käytä suihku-/ uimalakkia. Meikit tulee myös poistaa ennen altaaseen menoa.
  • Käytä vauvalla uima-asua uinnin aikana. Uimavaipan käyttö uikkarin alla on suositeltavaa.
  • Lasta kannattaa kuljettaa turvaistuimessa allas- ja pesutiloissa.
  • Ota altaalle mukaan riittävän iso pyyhe, jonka sisällä vauvan on hyvä ja lämmin olla. Toinen pyyhe tarvitaan kuivaamista varten.
  • Liiku pesu- ja allastiloissa rauhallisesti kaatumisen välttämiseksi.
  • Saunaan vasta uinnin jälkeen. Löylyä ei saa heittää, kun vauvat ovat saunassa.

 

Ensimmäiset uintikerrat

  • Vauvaa totutetaan allas- ja halliympäristöön, veteen ja sen ominaisuuksiin sekä harjoitellaan otteita.
  • Uintiaika on 5-15 minuuttia. Aikaa pidennetään asteittain aina 30:een minuuttiin.
  • Veteen mentäessä lasta pidetään hellästi sylissä siten, että katse- ja ihokontakti vauvan ja vanhemman välillä säilyy. Samalla hänelle puhutaan rauhallisesti ja keskitytään veteen kastautuen lopulta olkapäitä myöten.
  • Palelua ja jännittyneisyyttä voi poistaa hieromalla vauvan vartaloa ja raajoja. Kastautumisen jälkeen onkin hyvä pysytellä vedessä ja liikkua mahdollisimman paljon.
  • Pystyasennossa on tärkeää, ettei lasta puristeta ja se, että lapsi on riittävän syvällä vedessä.
  • Selinasennossa kellutaan korvatkin vedessä aikuisen toisen käden tukiessa takaraivosta ja toisen pepusta. Katsekontaktin säilyminen ja vauvan liikuttelu helpottavat selinasentoon tottumista.
  • Vatsallaan on mahdollista tehdä ensimmäiset ”uintiretketkin”. Silloin vauva tottuu eteenpäin menoon ja liikuttelee itsekin raajojaan aktiivisemmin.
  • Mikäli pienimmillä vauvoilla pään kannattelu ei vielä ole vakaata, voi kämmenpäkiällä tukea leuan alta.
  • Vatsa-asennossa suoritetaan myös kasvojen kastelu: ensiksi märällä kädellä ylhäältä pyyhkien, sitten pikkuhiljaa veden määrää lisäten kuitenkin siten, että vesivirta valuu aina otsalta alaspäin.
  • Pysty-, selin- ja vatsa-asentoja vaihdellaan jatkuvasti keksien samalla erilaisia leikkejä ja liikkuen eri puolilla allasta.
  • Kun vauva on tottunut perusotteisiin, voi häntä käsitellä jo vähän reippaammin ja lisätä vauhtia leikkeihin. Uinti on lapselle kuitenkin kovaa työtä ja aina välillä on pysähdyttävä lepäämään.
  • Jokainen uintikerta tulisi päättää lapselle mieluisaan kokemukseen.

 

Vauvauinnissa huomioitavia asioita

  • Jos vauvalla on ”huono päivä”, olisi parasta jättää uinnit kesken siltä erää ja yrittää uudestaan seuraavalla kerralla. Jos vauva suuttuu, älä anna hänen huutaa äänekkäästi pitkään, sillä se tarttuu helposti toisiin.
  • Vauvan mahdollista pissaamista uima-altaaseen on mahdoton seurata ja välttää, mutta tämän tapahtuminen ei aiheuta infektiovaaraa, koska vauvan pissa on puhdasta. Kakka sen sijaan sisältää bakteereja ja sen leviäminen altaaseen aiheuttaa vauvauinnin päättämisen kyseisenä päivänä.
  • Korvatulehdus on yleinen ja erittäin kivulias lastentauti. Vesi ei sinällään aiheuta korvatulehdusta, vaan siihen vaaditaan virus tai bakteeri tulehduksen aloittajaksi. Korvatulehduksen estämiseksi ei nuhaisena tulla uimaan. Jos korvatulehdus on todettu, hoitava lääkäri on paras kertomaan, milloin uinteja voi turvallisesti jatkaa.
  • Sairas vauva, vanhemmat ja sisarukset eivät kuulu uima-altaaseen.

 

ALLA UIMAKOULUJEN OPETUSRYHMÄT JA VAHVISTETTU KALENTERI SYKSYLLE 2017